Reissaajat-blogi on Reissaajat-lehden pikkusisar. Reissaajat-lehden lakattua ilmestymästä päätettiin perustaa Reissaajat-blogi. Blogi on tarkoitettu julkaisukanavaksi kaikenlaisille teksteille, jotka liittyvät karavaanaritoimintaan, leirintämatkailuun tai/ja matkakertomuksiin.
Jos sinulla on tarina tai teksti, jonka tahdot julkaistavaksi Reissaajat-blogissa, ole yhteydessä Tiia Pakarinen (puheenjohtaja(ät)sfc-kuopionseutu.net) tai Mervi Valta (mervi.valta(ät)gmail.com)
Reissaaja-lehdet löytyvät täältä.
Päivitetty 24.6.2025
Puheenvuoro Pekka Haapaniemellä 12.6.2025 
Pekka Haapaniemi on toiminut SF-Caravan Kuopion Seutu ry:n puheenjohtajana vuosina 2013-2014 ja 2019-2025. Hän on vuosien varrella hoitanut myös muita yhdistyksen luottamustoimia. SF-Caravan ry:n ja sen jäsenjärjestöjen roolin tärkeyden Pekka kiteyttää ajatukseen ”Liitto kerää yhteen kaikki yhdistyspohjaiset toimijat, jotka liittoon tahtovat kuulua.” Liiton ja yhdistysten tehtävä on luoda harrastajille mahdollisimman hyvä toimintaympäristö, jonka pohja perustuu yleishyödyllisyyteen. Pekka myös muistutti, että SFC-leirintäalueet eivät ole sama asia kuin yhdistykset. Vaikka Kuopion Seutu ry omistaa Alatalon-leirintäalueen, ovat yhdistyksen ja alueen tavoitteet osittain erilaisia. Vaikka Alatalon leirintäalue toimii ei-voittoa tavoittelevana toimijana, on alueen tulojen katettava toiminnasta ja kehittämisestä syntyvät kustannukset.
Nykyaikainen caravanalue ja leirintämatkailijoiden palvelut eivät ole syntyneet itsestään. Yhteisen tekemisen merkittävin saavutus on vuonna 2022 valmistunut, EAKR-tukea saanut huolto- ja saunarakennus alapihalla, järvenrannassa.
Yhdistyksen jäsenet ovat samanarvoisia samalla tavalla kuin saunojat lauteilla
Yhdistystoiminnassa jäsenet ovat samanarvoisia riippumatta jäsenyyden kestosta. Uudet jäsenet ovat yhtä tervetulleita toimintaan kuin pitkään yhdistyksessä toimineet.
Pekka kiteyttää yhdistyksen puheenjohtajan roolin lauseeseen ”Jotta asiat sujuisivat”.
Pekan mielestä puheenjohtaja ei ole yksinvaltias eikä toisten käskijä. Puheenjohtajan tulee olla tiimin, jossa yhdessä päätetään suunta ja vauhti, peränpitäjä
Pekka muistuttaa, että leirintäalueen toiminnan taustalla on yhdistys ja paljon talkootyötä. Silti alueen pitää tuottaa vähintään menojen verran ja tässä vieraileville matkailijoilla on erittäin merkittävä rooli. Pekka toteaa, että sekä kotimaan että leirintämatkailussa kilpailu on kovaa. Rakennuksia, järjestelmiä ja laitteita pitää ylläpitää, mutta toiminnan ja teknisten järjestelmien tulee myös kehittyä. Muuten emme pärjää.
Yhdistyksen, leirintäalueen ja henkilökohtaiset vahvuudet sekä tulevaisuuden tavoitteet
Kun kysyin vahvuuksista, Pekka vastaa Alatalon osalta kuin tietokoneen tekoäly, nopeasti ja varmasti. Pekan mielestä Alatalon vahvuuksia ovat viihtyvyys, sosiaaliset ihmiset, siisteys, Kesäkahvio, karaoke ja majoittumishintojen maltillisuus. Yhdistystoiminnan ydin puolestaan piilee Pekan mukaan vapaaehtoistoiminnassa. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää, tulisi leirintäalueen olla paikka, jossa tehdään, huolehditaan ja harrastetaan yhdessä. Toisaalta leirintäalueella vedetään henkeä, nautitaan toisten ihmisten seurasta ja rentoudutaan.
Yhdistyksen osalta Pekka toteaa, että SF-Caravan Kuopion Seutu ry:n jäsenmäärä on pysynyt ennallaan, vaikka jäsen määrässä on ollut hiukan laskua. Kuopion Seutu ei kuitenkaan ole menettänyt yhtä paljon jäseniä kuin yhdistykset valtakunnallisesti verrattuna. Liitto on ryhtynyt jäsenhankinta-kampanjaan, jonka tarkoituksena on saada lisää karavaanareita mukaan yhdistyksiin. Myös Kuopion Seudun pitää huolehtia jäsenistä ja jäsen hankinnasta.
Pekka tuumailee, että Alatalo on jo iso leirintäalue. Alueen kasvuun ja suureen kausipaikkalaisten määrään liittyy myös haasteita, kuten yhteishengen ja yhdessä tekemisen tunteen vahvistaminen. Kaikkien tulisi saada tietoa toiminnasta, mutta myös ihmisten erilaiset elämäntilanteet pitäisi osata huomioida. Osa tekee paljon talkootyötä ja osa ei pysty sitoutumaan yhtä vahvasti.
Kuitenkin, jokaisella pitää olla mahdollisuus rentoutua ja viettää aikaa yhteisellä leirintäalueella ”Ihan kuin omalla kesämökillä” kiteyttää Pekka.
Pekka, missä sinä olet, millainen Alatalo ja yhdistys ovat viiden vuoden päästä?
”Minä olen Alatalossa” tokaisee Pekka ykskantaan. Alatalon hän kuivailee olevan viiden vuoden päästä Suomen paras SFC-paikka, nro 1 ja parasta A-luokkaa. Yhdistyksen hän toteaa olevan elinvoimainen ja eteenpäin pyrkivä, hyvin hoidettu yhteisö. Pekan mielestä yhdistyksen ja Alatalon tulevaisuus näyttävät hyvältä ja luottamus toimintojen kehittymiseen on vahva.
Jäin miettimään Pekan mottoa ”Jotta asiat sujuisivat” ja hänen sanojaan tulevaisuudesta. Olisiko meidän jokaisen hyvä pysähtyä ja pohtia hetki, missä minä olen, millainen Alatalo ja yhdistys ovat viiden vuoden päästä?
Yhdistyksen säännöt löytyvät www.sfc-kuopionseutu.net -> Jäsenet -> Yhdistyksen säännöt
Teksti ja valokuva: Mervi Valta
Päivitetty 10.6.2025
Puheenjohtaja Tiia Pakarinen ja Pekka Haapaniemi vastaanottamassa SF Caravan ry:n muistamista liittokokouksessa 24.5.2025 . Muistamisen kohde SF-Caravan Kuopion Seutu ry
Kestävää karavaanareiden yhteisöä rakentamassa
SF-Caravan Kuopion Seutu ry on pääasiassa yksittäisten ihmisten, jäsenten, muodostama yhteisö. Yhdistykseen voi myös kuulua yhteisöjä. Yhdistys on alun perin perustettu vuonna 1975 perustajajäsenten yhteiseksi kokemien tavoitteiden toteuttamiseen.
Yhdistyslain mukaan yleishyödyllisen yhdistyksen tunnusmerkkejä ovat avoin yhteisö, johon on helppo liittyä ja joka ei ole rikollinen tai lainvastainen. Yhdistysten tarkoitus on aatteellisen tai harrastustarkoituksen toteuttaminen.
SF-Caravan Kuopion Seutu ry
Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen SF Caravan ry:hyn. Yhdistyksen tarkoitus on omalla toimialueellaan edistää
Yhdistys edistää
Yhdistys omistaa ja ylläpitää SF-Caravan Alatalo leirintäaluetta. Leirintäalueella tarjotaan leirintämatkailuun liittyviä palveluja sekä huoltotilojen että erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien muodossa. Tavoitteena on mahdollistaa leirintämatkailijoiden ja kausipaikkalaisten omaehtoista vapaa-ajan viettoa perheen, tuttujen tai muiden karavaanareiden kesken.
Jäsen- ja asiakaskaravaanareiden yhteistyöllä laadukasta leirintämatkailua
Karavaanariyhteisön, yhdistyksen, ydin ovat jäsenet. Ei-kaupallisen leirintäalueen toiminta pohjautuu yhteiseen talkoo- ja vapaaehtoistoimintaan. Toiminta on monimuotoista, mutta oleellista on toimijoiden vapaaehtoisuus ja halu toimia yhteisen päämäärän hyväksi.
Toimivan ja kestävän yhteisön tunnusmerkkejä ovat monimuotoisuuden hyväksyminen, avoimuus, laaja-alainen toiminnasta tiedottaminen ja toisten kunnioittaminen. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat ovat lähtökohtaisesti tavallisia ihmisiä, joita yhdistää kiinnostus leirintämatkailuun ja lerintämatkailun palveluiden ylläpitämiseen.
Pysyvä ja aikaansa seuraava yhteisö
Toimintaympäristön ja ihmisten elämäntilanteiden muutokset vaikuttavat myös karavaaniyhteisöön. SF-Caravan Kuopion Seutu ry on toiminut 50-vuotta. Toiminta-aikanaan yhdistys on ehtinyt toimia liikkuvana karavaaniporukkana ja perustaa kaksi leirintäaluetta. Viimeisin leirintäalue, Alatalo, on perustettu maanviljelykseen käytetystä pellosta moderniksi ja laadukkaaksi leirintäalueeksi.
Alatalossa on runsaasti kausipaikkalaisia, joiden toiminta ja talkoot pitävät leirintäalueen nykyajassa. Alatalossa on vielä karavaanareita, jotka ovat olleet mukana yhdistyksen alkuajoista konkreettisesti rakentamassa sekä leirintäaluetta että yhdistystä. Vierailevat karavaanarit tuovat mukanaan uusia tuulahduksia ja ajatuksia maailmalta.
Oleellista kuitenkin on, että jokainen meistä rakentaa omalta osaltaan karavaanariyhteisöä ja on tärkeä osa pysyvää leirintämatkailukulttuuria. Yhdessä me teemme karavaanariyhteisöstä kestävän ja pysyvän. Kestävyys, pysyvyys ja vastuullisuus perustuvat jokaisen karavaanarin oikeuteen olla mukana yhteisön toiminnassa vapaaehtoisesti ja tavallisen ihmisen taidoilla. Jäsenistö, samoista asioista kiinnostuneiden yksilöiden muodostama yhteisö, on yhdistys.
Leirintämatkailu on meidän juttu!
Teksti: Mervi Valta
Tietolaatikko
Päivitetty 25.5.2025
Alatalossa vaalijännitystä – karavaanariyhteisön päättäjäehdokkaat vaalitentissä
Viisi henkilöä oli ilmoitettu ehdolle SF-Caravan ry:n hallitukseen vuosille 2025-2028. Hallituksen jäsenten vaali käytiin liittokokouksessa 24.5.2025 Kuopion Musiikkikeskuksessa. Hallitusehdokkaiden esittelyt ovat luettavissa SF Caravan ry:n sivuilta. Vaalitentissä ehdokkaat pääsivät vastaamaan kysymyksiin yhdessä ja jäsenistön edessä. Vaalitentin juontajana toimi Seppo Tiilikainen, SF-Caravan Kuopion Seutu ry.
Yhteistyö – jokaisen ehdokkaat oman tekemisen kulmakivi
Vaalitentti alkoi perinteisesti, käytiin läpi yleiset tilaisuuden säännöt ja ehdokkaat esittelivät itsensä. Ehdolla olivat
Ehdokkaat ovat kokeneita järjestötoimijoita, joilla on ollut ja on erilaisia tehtäviä muissakin järjestöissä kuin leirintämatkailun yhdistyksissä. Ehdokkaat pystyivät varsin hyvin tiivistämään, mitkä asiat ovat heidän vahvuuksiaan liittohallituksessa työskenneltäessä. Pertti toi esille yhteistyökykyä ja halua yhteistyöhön myös tavanomaisten sidosryhmien ulkopuolelle sekä tavoitteellisuuden. Hän totesikin ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen”. Esan vahvuuksia ovat yhteistyökyky, asioiden selville ottaminen ja kuunteleminen. Auliksella on monen kymmenen vuoden kokemus järjestötoiminnasta, järjestötoiminnan asiantuntijuutta ja kuuntelemisen taitoa. Antti tahtoisi keskittyä jäsenetujen kehittämiseen ja yleiseen edunvalvontaan. Teemu erityistaitoja ovat taloudellinen vastuullisuus ja yhteistyö. Kaikki toivat esille yhteistyökykyään ja yhdessä tekemisen tahtoa sekä valmiuttaan sitoutua liittohallituksen työskentelyyn.
Liiton tulevaisuus ja linjaukset – miten liitto näkyy ja vaikuttaa
Ehdokkaat olivat hyvin samanmielisiä siitä, että liiton näkyvyyttä tulee parantaa. Aulis koki liiton merkittäväksi teoksi, että liiton nettisivut uudistetaan. Kaikki myös totesivat, että liiton työ uuden varausjärjestelmän kanssa on ollut hyvää ja varausjärjestelmästä tulee olemaan hyötyä yhdistysten leirintäalueiden hallinnon hoidossa. Pertti nosti esille liiton verkostoitumisen, osaamisen ja yhteyksien hoidon tärkeyden, liiton tulisi olla suhteiden avaaja. Ehdokkaat kaipasivat myös tehokkaampaa jäsenhankintaa ja yhdistysten jäsenhankinnan tukea.
Liiton toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs kysyi sekä yleisöltä että ehdokkailta, miltä salissa näyttää? Tämä tarkastelu herätti myös ehdokkaissa pohdintoja, miten nuoria ja nuoria aikuisia saisi toimintaan mukaan. Teemu ja Esa kertoivat, että heillä yhdistykset ovat tehneet konkreettisia toimia karavaanarielämän kokeilemiseksi. Yhdistyksillä on esimerkiksi vuorattavana asuntovaunu tai -vaunuja. Lisäksi tiedottamista on kohdennettu nuorille ottamalla käyttöön nuorten käyttämiä tiedotuskanavia. Telttailu ja puskaparkki saivat myös ehdokkaat kommentoimaan. Ehdokkaat toivat esille, että telttailu on osa leirintämatkailua sääntöineen. Ehdokkaat ovat liiton toiminnan suuntaan tyytyväisiä ja liiton toiminta on heidän mielestään parantunut. Liiton toiminnassa ovat hyvää koulutus ja kehittämistyö toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi sekä yhteisten järjestelmien kehittäminen. Vastausten perusteella liitolla on myös haasteita, kuten jäsenhankinnan tehostaminen, liiton näkyvyyden parantaminen, vaikuttamistyön tavoitteiden täsmentäminen, koko yhteisön yhteinen karavaanaritoiminnan näkyvyyden lisääminen ja jalkautuminen kentälle, yhdistyksiin.
Liiton ja yhdistysten suhde – rentoa vuorovaikutusta vai vaikuttavaa toimintaa?
Ehdokkaat painottivat yhteistyön merkitystä. Yksittäiset ihmiset ovat yhdistysten kautta liiton jäseniä. Jäsenhankinta on siis molempien osapuolten toimintaa ja jäsenmäärän kasvattaminen yhteinen tavoite. Ehdokkaat kaipasivat uusia jäsenetuja ja liiton näkyvyyden parantamista, jotta jäsenhankinnalla olisi yhteinen perusta. Tällöin yksittäisten yhdistysten ei tarvitse käydä neuvotteluja jäsenetujen, hankintojen tai asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Pääosa yhdistyksistä toimii vapaaehtois- ja luottamushenkilö voimin, joten yhdistyksissä toimii monenlaisia ihmisiä – harrastajia ja asiantuntijoita. Asiantuntijoiden osaamisen jakamista pitäisi kehittää.
Liiton ja jäsenyhdistysten välinen suhde oli ehdokkaiden näkemyksissä hiukan kaksijakoinen, toiset olivat yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä ja toiset kaipasivat aktiivisempaa vuorovaikututusta. Yleisökysymys yhdistyksistä, joilla ei ole leirintäaluetta, sai ehdokkaat vakuuttamaan, että he ovat valmiita tekemään töitä kaikkien yhdistysten asioiden eteenpäin viemiseksi, yhdistyksen koosta tai toimintapuitteista riippumatta.
Ehdokkaat ovat valmiita tekemään töitä ja päätöksiä liiton näkyvyyden lisäämiseksi. Esille nousivat jäsenhankinnan kehittäminen, jäsenetujen parantaminen (yhteistyökumppaneiden lisääminen), liiton ja yhdistysten vuorovaikutuksen aktivointi sekä yhteistyön vahvistaminen eri tahojen kesken sovitulla toimintamallilla.
Liiton kehitettävistä palveluista ehdokkaat nostivat esille hyvän ja vahvan verkoston rakentamisen osaamisen (taloushallinto, lakiasiat) jakamiseen, yhdistysten varausjärjestelmän kehittäminen, yhteiset kilpailutukset ja hankintakanavat sekä tiedolla johtamisen vahvistaminen. Ehdokkaiden vastausten perusteella yhdistykset sekä kaipaavat yhtenäisiä toimintamalleja että yhdistysten erilaisuuden huomioiminen.
Yhteenvetona vaalitentistä voi todeta, että kaikki ehdokkaat olivat tosissaan, aidosti mukana karavaanariyhteisön toiminnassa ja yhteistyökykyisiä, osaavia toimijoita.
Päivitys 24.5.2025:
Liittohallitukseen on valittu Teemu Niva, Kajaani; Aulis Nevalainen, Lieksa ja Pertti Sarkkinen, Hyvinkää.
Onnea valituille!
Teksti ja kuvat: Mervi Valta
Vaalitentti lähestyy, liittohallitusehdokkaiden vaalitenttipöytä 23.5.2025, Alatalo, Kuopio
Vaalitentin 23.5.2025 juontaja Seppo Tiilikainen
Liittohallitusehdokkaat: Pertti Sarkkinen, Teemu Niva, Antti Niskanen, Aulis Nevalainen ja Esa Kankaristo.
Yleisöä vaalitentissä, Alatalo, Tipula
Yleisöä vaalitentissä, Alatalo.
Vuoden 2024 blogikirjoitukset
Auringon kultaamaa ja todella vilkasta tapahtumaviikonloppua vietettiin 6-8.9.2024 SFC Alatalossa.
SF-Caravan Kuopion seutu ry:n järjesti karavaanareiden SM-karaokekilpailut 17 kertaa. Samaan viikonloppuun perinteen mukaisesti ajoittui Rompepäivät, jotka tällä kertaa olivat 19. kerran.
Aurinko sai ihmiset liikkeelle ja hyvätuuli näkyi ihmisten kasvoista
Karavaanareiden SM-karaokekilpailuun osallistujat pääsivät avaamaan ääniään jo torstaina iltapäivällä Tipulassa. Karaokelauluharjoituksia oli vetämässä ja laitteita virittämässä Jaska Raja-aho, Alatalon kausipaikkalainen.
Rompepäivien alueella majoittuvat myyjät rakensivat myyntipöytiään heti perjantaiaamusta sekä vaunualueelle että Alatalon perinteikkäälle yläpihalle. Alatalon Telttakahvio avasi ovensa ostajille heti aamulla. Kahvia ja keittiön tuotteita myytiin iltapäivälle asti. Tapahtumavastaava Seppo Tiilikainen veti perjantain karaokelauluharjoitukset ja hän myös opasti kilpailijoita kilpailuun liittyvissä asioissa. Perjantaina illalla kilpailijat pääsivät tositoimiin, tanssittamaan tapahtumayleisöä ja kuulostelemaan, miten oma laulu soi Tipulassa. Karaokelaulajien ja -tanssijoiden huolto pelasi, kun Telttakahvion väkeä riitti myös iltavuoroon. Karaokeen osallistujille myytiin makkaroita ja takoja.
Kilpailussa vahvasti tulkittuja tunteita ja Rompepäivillä aitoa markkinatunnelmaa
Lauantaiaamu käynnistyi vilkkaana, kun aurinkoinen syyskesän sää helli edelleen alueella olevia ihmisiä. Rompemyyjien pöydät notkuivat monenlaista myytävää. Ostajia oli sekä majoittuvissa karavaanareissa että kylältä tulleissa turisteissa. Alatalon Telttakahvio myi lämpimäisiä, kahvikakkuja, ruisleipää, erilaisia hilloja ja lounaaksi sieni- ja kasviskeittoa. Yläpihalla oli lisäksi ulkopuolinen muikunpaistaja, jonka kojun eteen saapui ostajia jonoksi asti.
Alatalon toimistossa kävi lauantaiaamuna ihmisiä, joista osa oli hiukan jännittyneitä ja osalla ilme oli jopa hiukan vakava – he olivat karaokekilpailuun ilmoittautuvia. Ilmoittautumisen jälkeen käynnistyivät karavaanareiden SM-karaokekilpailut tosimielellä. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden tuli olla SF-Caravan ry:n jäseniä. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistui 33 laulajaa viidessä eri sarjassa. Finalistit ja voittajat valitsi viisihenkinen tuomaristo. Tuomarit olivat eri puolelta Suomea.
Illan hämärtyessä ja finaalin alkaessa sali oli täynnä katsojia ja kannustajia. Eivätkä kilpailijat tuottaneet katsojille pettymystä, laulajat tulkitsivat vahvasti erilaisia iskelmä ja poplauluja, lauluja laulettiin myös englanniksi. Yleisökin löysi omat suosikkinsa, ainakin niin voi tulkita hiljaisten huokausten ja kannustusten perusteella. Kun kilpailun tulokset olivat selvillä, pääsivät karaokekilpailun voittajat vielä luomaan lauluntaikaa tanssittamalla tapahtumaväkeä.
Aurinko ja musiikki siivitti paikalle runsain määrin karavaanareita
Rompepäivillä kävi myös leirintäalueen ulkopuolisia ihmisiä, tapahtumasta oli tiedotettu lähialueelle. Karavaanareitakin oli runsain joukoin liikkeellä. Hyvä sää, mahtavat savolaiset maalaismaisemat ja musiikki loivat upeat puitteet tapahtumalle. Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2025, jolloin yhdistys viettää pyöreitä vuosiaan.
Karavaanareiden SM-karaokekilpailun sarjat ja voittajat sekä tuomarit 7.9.2024
Nuoret alle 16v
Jare Hirvonen, Lieksa
Naiset alle 60-vuotta
I Eija Hautakoski, Kaustinen
II Helvi Kaikkonen, Kuopio
III Merja Liuska, Pyhäsalmi
Miehet alle 60-vuotta
I Jouni Oksman, Syvänniemi
II Ari Pitkänen, Kuopio
III Timo Leiviskä, Pattijoki 
Naiset yli 60-vuotta
I Hannele Koski-Vähälä, Kälviä
II Tuula Heinonen, Hollola
III Riitta Kankaanpää, Kauhava
Miehet yli 60-vuotta
I Markku Partanen, Hollola
II Tapani Pusa, Puuppola
III Tauno Rautio, Ähtäri
Tuomarit
Vesa Witick, tuomariston puheenjohtaja, Kokkola
Mervi Niinijärvi, Korpilahti
Selina Viitala, Kaustinen
Leo Nevalainen, Pertunmaa
Jaakko Raja-aho, Kuopio
Teksti ja valokuvat: Mervi Valta
Tupa täyttyy iloisen positiivisesta säteilystä, kun toimiston kesätyöntekijä Bettina tulee kevyin askelin tupaan. Kun pyydän häntä istumaan kiikkutuoliin, kuuluu pieni naurun kiherrys. Tunnelma tiivistyy positiivisella tavalla, kun tupaan saapuu myös kausipaikkalaisia kyselemään Bettinalta, miten kesätyöt ovat sujuneet ja miltä on tuntunut olla töissä Alatalossa?
Ensimmäistä kertaa töissä leirintäalueen asiakaspalvelussa
Bettina oli saanut läheiseltään vihjeen, että Alatalon leirintäalueelle etsitään kesäksi asiakaspalvelutyötekijää. Mietittyään hetken, hän oli päättänyt ottaa Alataloon yhteyttä ja hakea työpaikkaa.
Työntekijänä pääsee paljon syvemmälle leirintäalueen toimintaa ja arkea kuin asiakkaana tai vieraana. Työ on yllättänyt Bettinan positiivisesti monipuolisuudellaan. Jokainen päivä on sisältänyt erilaisia tehtäviä, samanlaisia päiviä ei ole ollut.
Bettinan on yllättänyt asiakkaiden positiivisuus, avoimuus, kiireettömyys ja keskusteluhalukkuus. Aikaisemmassa asiakaspalvelutyössä asiakkaiden kanssa ei ole ollut aikaa eivätkä asiakkaat ole halunneet jäädä juttelemaan. Alatalon toimistossa ovat asioineet erilaisissa leirintäalueeseen liittyvissä asioissa niin vieraat kuin kausipaikkalaisetkin. Bettina ei ole huomannut, että kanssakäymisessä vieraiden tai kausipaikkalaisten välillä olisi eroa. Kohtaamiset sujuvat samalla tavalla.
Erilaisia työpäiviä ja onnistuneita asiakaskohtaamisia
Heinäkuu on leirintäalueen vilkkain kuukausi. Kiireisinä päivinä aika on kulunut todella nopeasti. Sesongin aikaan toimistossa on ollut melkoista vilskettä. Sesongin ulkopuolella on ollut myös hetkiä, jolloin ei ole ollut kiireettä ja asiakkaiden kanssa on ehtinyt juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia pitempäänkin. Koko kesän aikana toimistossa ei ole tarvinnut istua ja pyöritellä peukaloitaan, aina on jotakin tehtävää. Kesävieraisiin on mahtunut melkoinen joukko matkaajia ympäri Euroopan ja englannin kielen taitoa on tarvittu työtehtävien suorittamisessa.
Vaikka leirintäalueen asiakaspalvelutyö on ollut uutta Bettinalle, hän on saanut apua ja tukea työhönsä tarvitessaan. Kesäkaudella isännät ovat toimiston tukena ja apuna – samoin kuin toimisto on isäntien tukena ja apuna. Isäntien ja Bettinan yhteistyö on sujunut mallikkaasti.
Kesän aikana alueella on kuulunut monta monituista kuulutusta, joissa iloinen ääni ohjaa alueella majoittuvia erilaisiin toimiin ja tapahtumiin. Alueelta saadun palautteen mukaan Bettina on ollut erityisen hyvä kuulutusten toteuttaja. Kuulutukset ovat olleet selkeitä, johdonmukaisia ja iloisia.
Kesätyössä tehtyjä havaintoja
Kun tuvassa olevat tiedustelivat, mitä tahtoisit kehittää tai mitä pitäisi keittää Alatalossa, Bettina pohtii asiaa hetken ja toteaa asioiden sujuvan Alatalossa hyvin. Hän toteaa, että hänen saamansa asiakaspalaute Alatalosta on hyvää.
Keskustelussa nousee esille, että nuoria ja nuoria aikuisia ei tavoita nettisivujen tai Facebookin kautta, He käyttävät enemmän Instragramia ja TikTok-palvelua. Lapsiperheitä alueelle vetävät maksuttomat ja hyvät leikkipaikat sekä leikkivälineet. Näistä toimistoon tulee myös kiitosta. Aikuiset-matkaajat taas ovat kiinnittäneet huomiota alueen ja huoltorakennukset siisteyteen, toimiviin tiloihin ja paikkoihin. Esille ovat nousseet myös Telttakahvion ja karaoken tärkeys vieraiden joukossa.
Bettina tiivistää, että kesätyön konkreettinen oppi on kuuntelemisen ja kohtaamisen tärkeys. Nämä ovat varmasti asioita, joihin meidän kaikkien on syytä kiinnittää huomiota karavaanihengen mukaisesti.
INFOLAATIKKO
Kesällä 2024 SFC Alatalo-leirintäalueen toimistossa on ollut kaksi kesätyöntekijä ajalla 1.6. – 31.8.2024, jolloin toimisto on ollut auki joka päivä klo 9-20.
Tapahtumaviikonloppuja 1.6. – 31.8.2024 jaksolla ovat olleet juhannus, Lasten viikonloppu ja Härkäjuhla. Karaokeillat perjantaisin. Saunat joka päivä klo 18-21 naisille ja miehille. Aktiivinen Telttakahvio-toiminta heinäkuun aikana.
Ajanjaksolla 1.6-30.8.2024 Alatalossa on ollut vaunuvuorokausia 3769, henkilövuorokausia 9729.
Teksti ja valokuva: Mervi Valta
Karavaanielämä tuo joka päivä eteen jotakin uutta, kuten Irmeli Valveelle kiikkutuoliin istumisen. Astellessaan tupaan hän kertoi, ettei ole koskaan ennen istunut kiikkutuolissa. Ennen kuin tupaan tuli muita kerroin lyhyesti, että tupa ja kiikkutuoli- yhdistelmän tarkoitus on luoda puitteet mukavalle ja lupsakalle rupattelulle savolaisessa hengessä.
Irmelin polku aktiivisena leirintämatkailijana on kulkenut saman suuntaisesti kuin monen muun karavaanarin. Ensin on telttailu ja retkeilty vanhempien kanssa, sitten lasten kanssa ja viimein harrastus on vienyt mukanaan yhä aktiivisempaan liikkumiseen ja matkailuun eli matkailuajoneuvon hankintaan.
Vaikuttajana liitossa
Irmeli on kiertänyt sekä Suomea että Eurooppaa aktiivisesti. He kulkevat ja kiertävät paljon. Hän on ollut aktiivinen SF-Caravan Matkailuautoilijat ry:ssä, jonka perustajajäsen hän on ja jossa hän on toiminut kahdeksan vuotta puheenjohtaja sekä hoitanut muun muassa taloudenhoitajan ja sihteerin tehtäviä.
Liitossa tehdään töitä, vaikka kaikkea ei pystytä aina kuvailemaan ja tiedottamaan juuri tapahtumahetkellä. Liitto ja liiton luottamushenkilöt tekevät töitä kaikkien jäsenyhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja hyväksi. Leirintämatkailun edistäminen on yksi liiton tehtävistä. Vastuullisuus on myös noussut yhä isompaan rooliin, varsinkin nuorempien leirintämatkailijoiden joukossa.
Telttailu on taas kasvattanut suosiotaan ja on yhä erilaisempia ajoneuvoja, joilla matkaillaan. Liiton tehtävä on kehittää leirintamatkailijoiden yhteistoimintaa.
Liitto toimii yhdistysten ja leirintämatkailijoiden hyväksi
Liitossa tehdään erilaista kehittämis- ja neuvontatyötä yhdistysten toiminnan mahdollistamiseksi sekä karavaani alueiden toiminnan tukemiseksi. Liitto tekee myös vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Viimeisin lausunto on annettu kesäkuussa 2024 autoverotuen poistamissuunnitelmista. Liitto vaikuttaa siis valtakunnantasolla ja yhdistysten vaikuttamistyö suuntautuu seutu- ja kuntatasolle.
Leirintämatkailussa on voimaa
Liiton jäsenjärjestöihin kuuluu yli 60 000 jäsentä. Jos kaikki jäsenet lähtisivät liikkeelle yhtä aikaa, yhdistysten leirintäalueet eivät pystyisi tarjoamaan heille kaikille paikkoja. On siis tärkeää, että leirintämatkailuun liittyviä palveluja saa muualtakin kuin yhdistysten alueilta.
On kuitenkin monia kaupunkeja, kuten Kuopio, jolla ei ole osoittaa matkailuajoneuvoille parkkia kaupungilla liikkumisen ajaksi. Varkaudessa on osoitettuja paikkoja, mutta niiden tiedot löytyvät vain kaupungin nettisivuilta erikseen etsittyinä.
Irmelin mielestä karavaanitoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten hyvinvointia, mahdollistaa monipuolisen sosiaalisen kanssa käymisen uusissa paikoissa ja yhteisöissä. Kaiken kaikkiaan leirintämatkailu on hieno harrastus!
INFOLAATIKKO
SF-Caravan Matkailuautoilijat ry
https://www.matkailuautoilijat.fi/,perustettu vuonna 2007 ja yhdistys on SF-Caravan ry:n jäsenjärjestö
SF-Caravan ry:n liittohallitus vuonna 2024: Olli Rusi, puheenjohtaja; Harri Järveläinen, varapuheenjohtaja; Aulis Nevalainen, varapuheenjohtaja; Juha Hartman, Esa Kankaristo, Marko Ketvel, Jarmo Kivinen, Pirjo Kuisma ja Irmeli Valve. Liittohallituksen tiedot löytyvät SF-Caravan ry nettisivuilta kohdasta Liittohallitus.
Teksti ja valokuva: Mervi Valta
Kello on hieman vaille ja kiiruhdan Alatalon tupaan, jotta ehtisin sisälle ennen kiikkutuolivierasta. Avaan tuvan oven ja pöydän ääressä istuu ihminen lukemassa päivän lehteä – siinähän päivän kiikkutuolivieras onkin ajoissa paikalla ja kaikessa rauhassa, kuten tuvassa kuulukin olla. Tervehdin Jaakko Raja-ahoa ja pyydän häntä siirtymään kiikkutuoliin. Jaakkoa tuli tapaamaan kaikkiaan 10 henkilöä, joukossa vieraita ja kausipaikkalaisia.
Alatalon kausipaikka on Jaakon ihan eka ensimmäinen kausipaikka ja paikalla hän on ollut jo yhden kuukauden. Asiat ja ihmiset alueella ovat uusia.
Raja-ahot ovat paluumuuttajia ja muutto on tapahtunut juuri. He ovat olleet koko työelämäaikansa töissä Ruotsissa. Kun he muuttivat Suomen Savoon, heillä ei ollut asuntoautolle paikkaa. Kartoittaessaan ratkaisuvaihtoehtoja he päättyivät siihen, että kysyvät paikkaa Alatalosta.
Kuopio valikoitui paluumuuttajien kotikaupungiksi, koska Jaakon vaimo on lähtöisin Kuopiosta. Jaakko on itse ponnistanut maailmalle Pohjanmaalta.
Kun kysyttiin, oliko paluumuutto haikeaa tai vaikeaa, koska ystävät ja kaverit jäävät Ruotsiin.
Jaakko onkin ottanut kuuluvan roolin Alatalon toiminnassa, hän on jo nyt yksi karaokeiltojen vetäjistä. Lisäksi hän järjesti Juhannuksena ekstemporee terassitanssit haitaria soittavan kaverinsa kanssa. Musiikki on tärkeä harrastus ja hän voisi tehdä keikkoja, jos löytyy lavatanssimusiikin soittaja kaveriksi. Jaakko itse laulaa.
Karavaanareita Raja-ahot ovat olleet vuodesta 2010 lähtien. Ruotsissa heillä ei ollut kausipaikkaa asuntoautolle, he kiersivät ystävien ja kavereiden kanssa eri alueilla.
Suomen ja Ruotsin karavaanitoiminnan erona hän nostaa esille, että Ruotsissa ei enää tervehditä toisia karavaanareita samalla tavalla kuin ennen tai Suomessa vielä. Ruotsin tielaitosta kuitenkin pitää parempia ja paremmin varusteltuja parkkialueita karavaanareille kuin Suomen vastaavat parkkialueet ovat. Ruotsin parkkialueista löytyy myös kattava kartta-aplikaatio.
Ruotsin Caravan Club on perustettu vuonna 1958, Suomen SF Caravan Liitto ry vuonna 1964. Ruotsissa karavaanitoiminta on alkanut hiukan aikaisemmin kuin Suomessa. Ruotsin karavaani clubin tunnus on etana, jolla on kotelo selässä. Jaakko pohtii, että tunnus kuvaa kulkemista oman kodin kanssa.
Suomi-seuroilla on suuri merkitys Ruotsissa asuville suomenkielisille. Seuratoiminta tukee ja välittää tietoa sekö tekee vaikuttamistyötä suomenkielisten ihmisten palveluiden ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan kotiutumisen tukemiseksi.
Parasta karavaanielämässä ja -toiminnassa ovat Jaakon mielestä vapaus ja mahdollisuus olla tekemisissä toisten karavaanihenkisten ihmisten kanssa. Unohtamatta, että matkan varrelta saa uusia kavereita ja ystäviä! Harrastus yhdisää.
INFOLAATIKKO
Teksti ja kuva; Mervi Valta
Perinteikkään Alatalon tuvan kiikkutuoli sai arvoisensa vieraan, kun kunniapuheenjohtaja Veli Ahtiainen istahti kiikkutuoliin 8.7.2024. Paikalla oli muutamia alueen vieraita, joita kiinnosti kovasti Alatalon historia ja tapahtumat, joiden myötä alueesta on kehittynyt toiminnallisesti vilkas ja rakenteellisesti hieno alue.
Leirintäalueen etsintää
Sf-Caravan Kuopion Seutu ry oli pitkään etsinyt itselleen omaa aluetta pienemmällä ja suuremmalla porukalla, Veli toteaa
Yhdistys rakensi ennen Alataloa Joroisten Jokirannan rantasaunan ja toimisto rakennuksen , mutta yhdistys etsi silti omaa aluetta lähempää Kuopiota. Puheenjohtaja ja yhdistyksen väki oli käynyt katsomassa useampaa paikkaa, mutta kaikki katsotut paikat hylättiin korkean hinnan tai varustelun puutteiden vuoksi. Paikkaa etsittiin muutaman vuoden ajan.
Vinkki Alatalosta
Yhdistys kuuli, että Kuopion Evankelis-luterilainen seurakunta olisi valmis vuokraamaan Alatalon leirikeskuksen. Puheenjohtaja Ahtiainen ryhtyi selvittelemään asiaa. Ihan läpihuutojuttu alueen vuokraaminen ei ollut. Asiasta neuvoteltiin ja lopulta vuokrasopimus solmittiin vuonna 1994.
Paikan käyttöönotto alkoi siivouksella. Kaikkien rakennusten sisätilat olivat täynnä roinaa ja tavaraa, jota yhdistys ei voinut hyödyntää. Leirikeskusta oli käytetty muun muassa rippikoululeirien järjestämiseen ja päärakennuksessa oli paljon kerrossänkyjä, joille seurakunta ei pystynyt osoittamaan varastotilaa. Sängyt varastointiin päärakennuksen yläkertaan. Aikanaan sängyt saivat seurakunnan toimesta uuden käyttökohteen eikä yhdistyksen tarvinnut hävittää niitä.
Alatalon viereiset pellot ovat maatalouskäytössä ja alueen laajennus edellyttäisi peltojen ostoa. Tähän asti naapurit eivät ole olleet halukkaita myymään lisämaata.
Vuosikymmenten mittainen työ alkoi
Vaikka Alatalossa oli sähköliittymä, on yhdistys rakentanut sähköjakeluverkon vaunupaikoille. Ensin sähköjohdot olivat ilmajohtoja. Ensimmäinen WC-tila sijaitsi yläpihan huoltorakennuksen tilalla. Ulko-WCssä oli koppi erikseen miehille ja naisille. Yläpihan huoltorakennus rakennettiin vuoden 2000-alussa. Alkuvaiheessa saunan vesi otettiin järvestä ja likavedet johdettiin likakaivoihin, jotka tyhjennettiin imuautoilla.
Rakennuksista ei ollut piirustuksia tai suunnitelmia, joten puheenjohtaja Ahtiainen mittasi ja piirsi rakennuksista kuvat lupahakemusta varten. Neuvottelujen ja yhteistyön kautta yhdistys on saanut sekä alueen että luvat toiminnan toteuttamiseen alueella.
INFOLAATIKKO
Alueen tarkoitus on tuottaa leirintämatkalijoille leirintäalue- ja huoltotilapalveluja
Vuonna 1994
Vuonna 1999
Vuonna 2006
Vuonna 2007
Vuonna 2008
Vuonna 2022
Valokuva ja teksti: Mervi Valta
SF-Caravan Kuopion Seutu ry:n varapuheenjohtaja Tiia Pakarinen istahti Alaltalon tuvan kiikkutuoliin tiistaina 2.7.2024. Tuvassa oli myös kuusi haastelijaa, jotka olivat tulleet paikalle keskustelemaan ja kyselemään Tiian ajatuksia karavaanitoiminnasta.
Pitkäaikainen haave karavaanielämästä
Viisi vuotta sitten haave konkretisoitui, kun hän osti ensimmäisen asuntovaununsa. Tavaroiden haku pohjoisesta Pohjois-Savoon edellytti jonkinmoisen vetämiseen soveltuvan kulkuneuvon hankintaa. Koska asuntovaunusta oli haaveiltu jo pitkään, päädyttiin peräkärryn oston sijasta ostamaan asuntovaunu. Yhdistykseen liittymislahjana saadun Alatalon tutustumiskäynnin jälkeen kypsyi ajatus kausipaikan hankinnasta.
Ensin minulla oli talvikausipaikka ja sen jälkeen päädyin kausipaikkaan, muistelee Tiia.
Kausipaikan myötä yhdistyksen hallitukseen
Tiia valittiin yhdistyksen hallitukseen keväällä 2023. Hänestä tuli hallituksen varapuheenjohtaja. Yhdistystoiminta ja sen hallinto ovat Tiialle tuttuja, koska myös hänen työnantajansa on yhdistys.
Työn, perheen, harrastuksen ja opintojen yhteensovittaminen ovat vaatineet välillä suunnittelua ja yhteensovittamista. Kuitenkin sekä työ että harrastus tuovat uusia näkökulmia ja auttavat näkemään asioita eri puolilta.
Yhdessä tekeminen on tärkeää
Karavaanitoiminnan kehittämistarpeina Tiia nostaa esille toimintatapojen ja hallinnon nykyaikaistamisen, ympäristövastuullisuuden vahvistamisen, turvallisuuden ylläpidon ja viestinnän kehittämisen. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta, joita pitää olla mukana kehittämässä liitto-, yhdistys- ja karavaanialuetasolla. Konkreettisina esimerkkeinä Tiia nostaa esille sähköisten infotaulujen käyttöönottamisen selvittämisen sekä WiFi -verkon vahvistamisen ulkomaalaisten vieraiden toiveesta. Yhdistyksen toiminnan tulisi tavoittaa myös jäsenet, jotka eivät ole kausipaikkalaisia. Viestinnän ja tiedottamisen uusien kanavien ja tapojen käyttöönotto on ajankohtaista, koska Reissaaja-lehti ei enää ilmesty painettuna versiona.
Kausipaikkalaisten ja vieraiden yhteiselämä Alatalossa
Alatalo on hieno ja vireä paikka, jota on helppo esitellä vieraille. Kausipaikkalaisten hyvinvointi heijastuu vieraisiin ystävällisyytenä ihmisiä kohtaan ja ylpeytenä alueesta. Runsas kausipaikkalaisten määrä turvaa myös alueen hyvän kunnon ja siisteyden.
Karavaanitoiminnan tulevaisuus, kuten tulevaisuus yleensäkin, on lapsissa ja nuorissa. Toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida kaiken ikäiset. Tällä hetkellä Alatalossa on hyvin aktiviteetteja lapsille, mutta teini-ikäisten aktiviteetit ovat vähäisempiä. Tähän tulisi kiinnittää myös huomiota.
Tulevaisuudessa tulisi miettiä, millaista toimintaa Alatalon alueella tehdään majoitustoiminnan lisäksi ja miten mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen saataisiin mukaan toimintaan.
Teksti ja valokuva: Mervi Valta
AJO-OHJE:
Kuopion pohjoispuolelta tietä nro 9 Joensuuhun päin 8 km Jännevirralle, sillan jälkeen oikealle ja alikulun kautta Jänneniementietä 2,7 km.
Opasteet tieltä nro 9.
ETRS89 maantiet
Koordinaatit: N 62°58.625′, E 027°53.015′
SF-Caravan Kuopion Seutu Ry
puh. 050 309 8012
Jänneniementie 264, 70940 JÄNNEVIRTA
Y-tunnus: 1003154-8
Verkkolaskuosoite: 003710031548
Välittäjä: 003708599126 (OpenText)
Sähköpostitse: fennoa.513090@erin.posti.com
JÄSENLEHTI REISSAAJAT:
Lue numero 2/2023
SOME:
