Reissaajat-blogi on Reissaajat-lehden pikkusisar. Reissaajat-lehden lakattua ilmestymästä päätettiin perustaa Reissaajat-blogi. Blogi on tarkoitettu julkaisukanavaksi kaikenlaisille teksteille, jotka liittyvät karavaanaritoimintaan, leirintämatkailuun tai/ja matkakertomuksiin.
Jos sinulla on tarina tai teksti, jonka tahdot julkaistavaksi Reissaajat-blogissa, ole yhteydessä Tiia Pakarinen (puheenjohtaja(ät)sfc-kuopionseutu.net) tai Mervi Valta (mervi.valta(ät)gmail.com)
Reissaaja-lehdet löytyvät täältä.
Päivitetty 28.11.2025 / mv
Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat – onnistumisen riemua yhdistystoiminnasta!
Yhdistys koostuu jäsenistöstään. Yhdistys kerää yhteen joukon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samasta asiasta. He voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia elämänkokemukseltaan, iältään, perhesuhteiltaan tai elämänkatsomukseltaan. Yhdistyksen hallinnon tehtävä on luoda tälle ihmisryhmälle eli jäsenistölle yhteiset toiminnan tavoitteet ja toimintatavat, jotta jokainen jäsen voi osallistua yhdistyksen toimintaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.
Moninainen joukko ihmisiä erilaisissa rooleissa – missä määritellään, mitä tehdään?
Yhdistyksen toiminnassa on mukana ihmisiä hyvin erilaissa rooleissa. Rekisteröidyn yhdistyksen olemassaolon perusta ovat jäsenet. Yhdistyksen säännöissä on määritelty, ketkä voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi ja mitä asioita yhdistys edistää jäsentensä hyväksi ja jäsentensä avulla. Harrastusyhdistyksessä jäsenille luodaan puitteet olla tekemisissä toisten kanssa (sosiaalinen vuorovaikutus) ja oppia jotakin uutta. Jäsenen velvollisuudet kiteytyvät yleensä jäsenmaksun maksamiseen ja myötämielisyyteen yhdistystä kohtaan (yhdistyksen mainetta ei saa tahallisesti ja tarkoituksella heikentää).
Jäsenistö valitsee yhdistyksen sääntöjen mukaisesti hallituksen, joka hoitaa ja johtaa yhdistyksen käytännön toimintaa. Hallituksen tehtävistä eli hallinnon hoitamisen menettelytavoista on määräyksiä ja ohjeita yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja yhdistyksen tehtäväkuvauksissa eli hallintosäännössä sekä jokaiselle vuodelle erikseen laadittavissa ja hyväksytyissä toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa.
Yhdistys voi palkata itselleen työntekijöitä, joiden kanssa tehdään työsopimukset. Työsopimuksissa sovitaan työhön kuuluvista tehtävistä. Työnantajana yhdistys noudattaa lainsäädäntöä ja muita työnjohtamiseen liittyvää normistoa.
Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä vastikkeetonta työtä yhdistyksen hyväksi. Perinteisesti talkootyöllä tarkoitetaan toisen lukuun vapaaehtoisesti ja korvauksetta tehtävää tilapäistä työtä. Luonteeltaan talkootyö on työtä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä. (Vero.fi 01). Talkootyö on lähtökohtaisesti kertaluontoista, joten sen ajankohdasta, sisällöstä ja toimintatavoista sovitaan joka kerta erikseen, kuten esimerkiksi yhdistyksen kevät- ja syystalkoissa tehdään. Talkootyönteettäjä voi tarjota talkoolaisille kahvit tai/ja ruuan.
Vapaaehtoistyön ja talkootyön välinen ero on hyvin vähäinen. Vapaaehtoistyölle on laadittu erilaisia määritelmiä. Euroopan parlamentin mietinnössä vuodelta 2008 vapaaehtoistyö määriteltiin: 1. Vapaaehtoistyö on palkatonta, eikä sitä tehdä taloudellista palkkiota vastaan. 2. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta. 3. Se hyödyttää kolmatta osapuolta perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella. 4. Se on kaikille avointa. (Vm, raportti 39/2015, s. 14.)
Yhdistyksen omistamalla ja ylläpitämällä leirintäalueella käy lisäksi joukko leirintämatkailijoita, jotka käyttävät leirintäalueen tuottamia palveluja maksua vastaan. He ovat siis yhdistyksen asiakkaita. Tämän lisäksi yhdistys kuuluu SF-Caravan ry:hyn eli liittoon, tekee yhteistyötä toisten caravan-yhdistysten kanssa sekä ostaa erilaisia palveluja yrityksiltä. Kaikkea kanssakäymistä määrittelee ensisijaisesti yhdistyksen säännöt, jotka määrittelevät yhdistyksen tarkoituksen ja toimintatavat. Tämän lisäksi sopimus- ja yhteistyösuhteita määrittelevät yleiset normit, lainsäädäntö ja ohjeet.
Hallinto valmistelee päätökset ja johtaa yhdistyksen käytännön tekemistä
Yhdistyksen hallitus johtaa ja ohjaa moninaista toimijajoukkoa, jossa on valintojen, sopimusten, talkootyön ja/tai vapaaehtoisuuden pohjalta toimivia ihmisiä. Jäsenet päättävät, hallituksen valmistelujen pohjalta, miten yhdistys toimii. Tämä päätös tehdään yhdistyksen vuosikokouksessa, jossa päätetään sääntöjen määräämistä asioista, kuten toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä valitaan säännöissä määrätyt luottamushenkilöt. (Yhdistyksen säännöt 8§.)
Yhdistyksen säännöt määrittelevät, millainen hallitus yhdistyksen asioita hoitamaan valitaan. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia, jaostoja ja työryhmiä. (Yhdistyksen säännöt 9§.)
Hallitus siis päättää yhdistyksen toimintaan tarvittavista toimikunnista, jaostoista, työryhmistä ja toimihenkilöistä. Kun hallitus arvioi näiden eri toimielinten ja -henkilöiden tarpeellisuutta, se joutuu myös määrittelemään eri osapuolten tehtävät. Tehtäväkuvaus eli hallintosääntö määrittelee, miten tehtävät hallituksen sisällä, toimikunnissa, jaostoissa, työryhmissä ja eri toimihenkilöiden välillä suoritetaan sekä kenen toimesta.
Yhdistyksen tehtäväkuvaus eli hallintosääntö on laadittu helmikuussa 2022. Tehtäväkuvauksessa on määritelty eri toimijoiden pääasialliset tehtävät ja vastuualueet. Tehtäväkuvauksesta löytyvät puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen, sihteerin, hallituksen jäsenten, jäsenkirjurin, aluepäällikön, taloudenhoitajan, aluetoimikunnan, ohjelma- ja tapahtumatoimikunnan, , tiedotustoimikunnan ja toimistotoimikunnan tehtävät. (Hallintosääntö). Hallintosääntö löytyy nettisivuilta https://www.sfc-kuopionseutu.net/hallinto/ .
Miten ja mitä vapaaehtoistyötä voi tehdä?
Yhdistyksen säännöissä tai tehtäväkuvauksessa ei kuvata erikseen vapaaehtoistyön johtamisesta ja ohjauksesta. Säännöissä on määritelty yhdistyksen tarkoitus, jonka mukaan yhdistys voi järjestää kokouksia, retkiä, leirejä, treffejä, illanviettoja, näyttelyitä, kilpailuja ja muita vastaavia tilaisuuksia jäsenilleen. Tämän lisäksi yhdistys voi järjestää jäsenilleen opastusta ja neuvontaa toimialaansa koskevissa asioissa, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, vaikuttaa toimialueellaan leirintämatkailun edellytysten syntymiseen ja parantamiseen, tehdä esityksiä ja aloitteita, antaa lausuntoja sekä edustaa jäseniään suhteissa päätöksentekijöihin, viranomaisiin ja eri yhteisöihin. (Yhdistyksen säännöt 2§.) Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi asianomaisen luvan tarvittaessa saatuaan, järjestää arpajaisia ja myyjäisiä ja varainkeräyksiä, harjoittaa majoitus- ja ravitsemistoimintaa (Yhdistyksen säännöt 2§).
Yhdistyksen hallituksen tehtävä on huolehtia yhdistyksen toiminnasta (Yhdistyksen säännöt 9 §). Hallitus nimeää tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat, työryhmät, jaostot ja toimihenkilöt sekä palkkaa tarvittaessa työntekijät. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hallitus määrittelee omassa toimintasuunnitelmassaan ja nimeämiensä toimikuntien ja työryhmien tehtäväkuvauksissa myös vapaehtoistyön tavoitteet, menettelytavat ja toimintaehdot. Vaikka vapaaehtoistyön yksi tunnusmerkki on tekijän vapaaehtoisuus, tulee vapaaehtoistyön tulosten ja hyödyn koitua yhdistyksen hyväksi ja työn perustuttava yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.
Vapaaehtois- ja talkootyö ovat välttämättömiä yhdistystoiminnassa ja yhdistyksen omistaman leirintäalueen ylläpitämisessä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että sekä yhdistys että leirintäalue ovat jäsenten yhteisiä ponnistuksia. Yhdistyksen vahvuus ja kehittyminen kulminoituvat samaan hiileen puhaltamiseen ja yhdessä päätetyn, yhteisen tarkoituksen ja toiminnan toteuttamiseen.
Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat luovat toiminalle pohjan, joka kantaa tulevaisuuteen ja luo edellytykset innostavalle yhdistystoiminnalle!
Teksti: Mervi Valta
Kuvituskuva: Mervi Valta
Lähteet:
Suomi.fi, Näin järjestät vapaaehtoistoimintaa, https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoikeudet-ja-vaikuttaminen/opas/vapaaehtoistoiminta, viitattu 25.11.2025
Valtiovarainministeriö; Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu- kaikki käy. Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön raportti – 39/2015, https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4735113/Vapaaehtoisty%C3%B6,+talkooty%C3%B6,+naapurity%C3%B6+-+kaikki+k%C3%A4y+(1).pdf/df24753d-3445-458b-8970-fc30de6bd3a3/Vapaaehtoisty%C3%B6,+talkooty%C3%B6,+naapurity%C3%B6+-+kaikki+k%C3%A4y+(1).pdf?t=1499154853000 , viitattu 25.11.2025
Vero.fi 01, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48059/yleishyodyllisten-yhteisojen-ja-julkisyhteisojen-vapaaehtoistoiminnan-ennakkoperintakysymykset4/ viitattu 25.11.2025
Yhdistyksen hallintosääntö, https://www.sfc-kuopionseutu.net/hallinto/, viitattu 25.11.2025
Yhdistyksen säännöt, https://www.sfc-kuopionseutu.net/yhdistyksen-saannot/ viitattu 25.11.2025
Vuoden 2025 Reissaajat-blogit
Vuoden 2024 Reissaajat-blogin tekstit
Alatalon tuvan kiikkutuolivieraana 28.8.2024 toimiston kesätyöntekijä Bettina
Alatalon tuvan kiikkutuolivieras 22.7.2024 – liittohallituksen jäsen Irmeli Valve
Alatalon tuvassa tapahtuu – kiikkutuolivieras Jaakko Raja-aho 15.7.2024
Alatalon tuvassa tapahtuu – Veli Ahtiainen kiikkutuolivieraana 8.7.2024
Päivitetty 10.9.2025
Matkalla – kotimaassa on runsaasti hyviä leirintämatkailukohteita
Kaverit houkuttelivat
Riitta ja Heikki Nevalainen ovat olleet aktiivisia, liikkuvia leirintämatkailijoita 15 vuotta. Riitalle perhe on tärkeä. Lähiperheeseen kuuluvat puoliso, kaksi lasta ja viisi lastenlasta. Lastenlasten koulumatkojen turvaaminen on hänelle tärkeintä työtä, kun he ovat kotosalla ja matkailuauto on ajettu parkkiin. Riitan äänestä kuuluu elämänilo ja itse Riitta kuvaa itseään matkustusintoiseksi.
Riitan ja Heikin karavaanariharrastus on alkanut kavereiden kannustamana, kaverit houkuttelivat. Kaverit ostivat vaunun ja houkuttelivat mukaan, joten Nevalaiset ostivat vaunun, vuosi oli 1991. Vaunun ostamiseen liittyi myös elämäntilanteen muutos, joka mahdollisti vaunuelämän kokeilemisen.
Ensimmäinen matkan matkailuvaunulla he tekivät vuonna 1991 Rautavaaran Keyrittyjärven rannalle – puskaparkkiin. Kausipaikalla he olivat Atraimessa vuosina 1993-2010. Kausipaikalta he eivät paljon liikkuneet, Heikin työ rajoitti karavaanarielämää ja matkailua. Riitta kuitenkin vietti kausipaikalla paljon aikaa lasten ja lastenlasten kanssa.
Liikkeelle 15 vuotta – matkailuautolla on helppo lähteä ja liikkua
Muutokset elämäntilanteissa vaikuttavat monesti myös matkailukalustoon. Nevalaiset hankkivat matkailuauton 15 vuotta sitten ja siitä alkaen auton pyörät ovat pyörineet vilkkaasti. Ensimmäisellä matkailuautolla tehdyllä matkalla oli mukana myös kaksi lastenlasta. Nevalaiset suuntasivat matkailuauton nokan ensimmäiseksi Kattivankkuriin, Vuokattiin.
Alkuaikoina Nevalaiset ovat olleet liikkeellä myös talvisin, he ovat käyneet laskettelukeskuksissa. Matkailuautossa on ollut talvella jopa 4 henkilöä – Riitta, Heikki ja kaksi lastenlasta. Esimerkiksi Paljakassa, hiihtokeskuksessa on ollut varusteina 4 hiihtosukset, laskettelusukset, talvivaatteet. ”Olen itsekin miettinyt, miten on jaksanut ja sopinut. Hyvin kuitenkin viihdyimme” muistelee Riitta ja jatkaa ”Nykyisin liikumme kotimaassa keväästä syksyyn ja pääasiassa kahdestaan”.
Matkailuautolla Nevalaiset ovat käyneet Baltian kierroksella 2 kertaa ja Virossa 2 kertaa. Riitta on pitänyt karavaanarin matkakirjaa ja saldo on mahtava. He ovat käyneet 122 Leirintäoppaan leirintäalueella 15 vuoden aikana.
SF-Caravan Kuopion Seutu ry:n jäseniä, jotka pitävät SFC-alueista järvenrannalla
Nevalaiset ovat olleet 34 vuotta karavaanareita. Yhdistykseen he ovat liittyneet vuonna 1991. Kesäkautena 2025 he ovat yöpyneet Alatalossa 15 yötä. Leirintäalueissa he arvostavat hyviä lenkkimaastoja ja alueen sijaintia järven tai meren rannalla. He käyvät yleisillä saunavuoroilla saunassa ja uivat. e tarkastavat etukäteen, kuuluuko saunavuoro majoittumishintaan. Joskus he käyvät karaokessa ja tanssimassa, jos näitä ohjelmassa on. Viihdeohjelma ei kuitenkaan ole heille ykkösasia. ”Käymme kesäteattereissa, jos teatteri on lähellä leirintäaluetta” tarkentaa Riitta.
Leirintäalueen vaunupaikoilta ja olosuhteilta he edellyttävät, että ystävien ja tuttujen kanssa seurustelu ja yhteisen ajan viettäminen ovat mahdollisia. Heidän kokemuksensa mukaan SFC-alueet ovat yleensä siistejä ja rauhallisia, alueilla ei ole tullut pettymyksiä. Riitta toteaa, että ”SFC-alueet ovat pääosin hyvin hoidettuja ja asiat sujuvat yleensä paremmin kuin kaupallisilla alueilla”. He menevät uudelleen leirintäalueille, joilla palvelu toimii, alue on siisti ja siellä on hyvät keittiötilat, jottei autossa tarvitse laittaa ruokaa.
Riitta myös toteaa, että SFC-alueet sijoittuvat pääasiassa napapiirin eteläpuolelle. Pohjoisen alueista hän mainitsee Ryynäsenniemen Tervolassa ja Mellajärven Yli-Torniossa. Matkareitin Nevalaiset valitsevat ”fiiliksen” mukaan. ”Olemme tänä kesänä jo käyneet Etelä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Torniossa. Ensi viikolla olemme menossa Lappiin, Pohjois-Suomeen. Meillä ei ole minuutti aikataululla, menemme leppoisasti. Matkasuunnitelma voi vaihtua päivittäin, miltä tuntuu.” kuvailee Riitta.
Riitan motto leirintämatkailussa ”Leirintämatkailu on leirintämatkailua, joten maalaisjärkeä saa käyttää. palautteen antamisessa palveluista. – kaikkiin pieniin asioihin ei kannata puuttua”.
Leirintämatkailun puitteet ovat muuttuneet vuosien varrella
Riitan kokemuksen mukaan leirintäalueiden taso on kohonnut. Tämän hän kertoo näkyvän alueilla siten, että alueet ovat kiinnittäneet huomiota lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Alueet ovat myös parantaneet sosiaalitilojen tasoa. Riitta antaa leirintäalueelle palautetta, jos saatavilla on paperinen palautelomake. Hän ei ole antanut palautetta tai vastannut palautekyselyihin sähköisesti.
Riitan mielestä parasta leirintämatkailussa on, että saa itse suunnitella omat reissunsa. Omalla autolla liikkuessa saa itse päättää, minne menee ja miten pitkään paikoillaan on. ”Vapaus lähteä silloin, kun siltä tuntuu. Joustavuus suunnitella omat retkensä.” kiteyttää Riitta leirintämatkailun parhaat puolet. Leirintämatkailun iloihin kuuluvat myös kavereiden ja tuttujen tapaaminen vapaasti sovittavassa paikassa. ”Oma koti on mukana, kun menee vieraaksi mökille tai jonkun pihapiiriin.” summaa Riitta vielä.
INFO:
Leirintäopas.fi, viitattu 1.9.2025: Oppaassa on SF-Caravan alueita 58 kpl, yleisiä leirintäalueita 265 kpl ja matkaparkkeja 164 kpl.
Teksti. Mervi Valta
Kuvituskuva: Mervi Valta