REISSAAJAT BLOGI

Vahvat tulkinnat saivat sydämet sykkimään – karaokea laulavat karavaanarit kohtasivat Alatalossa tosimielellä

Auringon kultaamaa ja todella vilkasta tapahtumaviikonloppua vietettiin 6-8.9.2024 SFC Alatalossa.

SF-Caravan Kuopion seutu ry:n järjesti karavaanareiden SM-karaokekilpailut 17 kertaa. Samaan viikonloppuun perinteen mukaisesti ajoittui Rompepäivät, jotka tällä kertaa olivat 19. kerran.

Aurinko sai ihmiset liikkeelle ja hyvätuuli näkyi ihmisten kasvoista

Karavaanareiden SM-karaokekilpailuun osallistujat pääsivät avaamaan ääniään jo torstaina iltapäivällä Tipulassa. Karaokelauluharjoituksia oli vetämässä ja laitteita virittämässä Jaska Raja-aho, Alatalon kausipaikkalainen.

Rompepäivien alueella majoittuvat myyjät rakensivat myyntipöytiään heti perjantaiaamusta sekä vaunualueelle että Alatalon perinteikkäälle yläpihalle. Alatalon Telttakahvio avasi ovensa ostajille heti aamulla. Kahvia ja keittiön tuotteita myytiin iltapäivälle asti. Tapahtumavastaava Seppo Tiilikainen veti perjantain karaokelauluharjoitukset ja hän myös opasti kilpailijoita kilpailuun liittyvissä asioissa. Perjantaina illalla kilpailijat pääsivät tositoimiin, tanssittamaan tapahtumayleisöä ja kuulostelemaan, miten oma laulu soi Tipulassa. Karaokelaulajien ja -tanssijoiden huolto pelasi, kun Telttakahvion väkeä riitti myös iltavuoroon. Karaokeen osallistujille myytiin makkaroita ja takoja.

Kilpailussa vahvasti tulkittuja tunteita ja Rompepäivillä aitoa markkinatunnelmaa

Lauantaiaamu käynnistyi vilkkaana, kun aurinkoinen syyskesän sää helli edelleen alueella olevia ihmisiä. Rompemyyjien pöydät notkuivat monenlaista myytävää. Ostajia oli sekä majoittuvissa karavaanareissa että kylältä tulleissa turisteissa. Alatalon Telttakahvio myi lämpimäisiä, kahvikakkuja, ruisleipää, erilaisia hilloja ja lounaaksi sieni- ja kasviskeittoa. Yläpihalla oli lisäksi ulkopuolinen muikunpaistaja, jonka kojun eteen saapui ostajia jonoksi asti.

Alatalon toimistossa kävi lauantaiaamuna ihmisiä, joista osa oli hiukan jännittyneitä ja osalla ilme oli jopa hiukan vakava – he olivat karaokekilpailuun ilmoittautuvia. Ilmoittautumisen jälkeen käynnistyivät karavaanareiden SM-karaokekilpailut tosimielellä. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden tuli olla SF-Caravan ry:n jäseniä. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistui 33 laulajaa viidessä eri sarjassa. Finalistit ja voittajat valitsi viisihenkinen tuomaristo. Tuomarit olivat eri puolelta Suomea.

Illan hämärtyessä ja finaalin alkaessa sali oli täynnä katsojia ja kannustajia. Eivätkä kilpailijat tuottaneet katsojille pettymystä, laulajat tulkitsivat vahvasti erilaisia iskelmä ja poplauluja, lauluja laulettiin myös englanniksi. Yleisökin löysi omat suosikkinsa, ainakin niin voi tulkita hiljaisten huokausten ja kannustusten perusteella. Kun kilpailun tulokset olivat selvillä, pääsivät karaokekilpailun voittajat vielä luomaan lauluntaikaa tanssittamalla tapahtumaväkeä.

Aurinko ja musiikki siivitti paikalle runsain määrin karavaanareita

Rompepäivillä kävi myös leirintäalueen ulkopuolisia ihmisiä, tapahtumasta oli tiedotettu lähialueelle. Karavaanareitakin oli runsain joukoin liikkeellä. Hyvä sää, mahtavat savolaiset maalaismaisemat ja musiikki loivat upeat puitteet tapahtumalle. Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2025, jolloin yhdistys viettää pyöreitä vuosiaan.

Karavaanareiden SM-karaokekilpailun sarjat ja voittajat sekä tuomarit 7.9.2024

Nuoret alle 16v

Jare Hirvonen, Lieksa

Naiset alle 60-vuotta

I Eija Hautakoski, Kaustinen

II Helvi Kaikkonen, Kuopio

III Merja Liuska, Pyhäsalmi

Miehet alle 60-vuotta

I Jouni Oksman, Syvänniemi

II Ari Pitkänen, Kuopio

III Timo Leiviskä, Pattijoki

Naiset yli 60-vuotta

I Hannele Koski-Vähälä, Kälviä

II Tuula Heinonen, Hollola

III Riitta Kankaanpää, Kauhava

Miehet yli 60-vuotta

I Markku Partanen, Hollola

II Tapani Pusa, Puuppola

III Tauno Rautio, Ähtäri

Tuomarit

Vesa Witick, tuomariston puheenjohtaja, Kokkola

Mervi Niinijärvi, Korpilahti

Selina Viitala, Kaustinen

Leo Nevalainen, Pertunmaa

Jaakko Raja-aho, Kuopio

Teksti ja valokuvat: Mervi Valta

Alatalon tuvan kiikkutuolivieraana 28.8.2024 toimiston kesätyöntekijä Bettina

Tupa täyttyy iloisen positiivisesta säteilystä, kun toimiston kesätyöntekijä Bettina tulee kevyin askelin tupaan. Kun pyydän häntä istumaan kiikkutuoliin, kuuluu pieni naurun kiherrys. Tunnelma tiivistyy positiivisella tavalla, kun tupaan saapuu myös kausipaikkalaisia kyselemään Bettinalta, miten kesätyöt ovat sujuneet ja miltä on tuntunut olla töissä Alatalossa?

Ensimmäistä kertaa töissä leirintäalueen asiakaspalvelussa

Bettina oli saanut läheiseltään vihjeen, että Alatalon leirintäalueelle etsitään kesäksi asiakaspalvelutyötekijää. Mietittyään hetken, hän oli päättänyt ottaa Alataloon yhteyttä ja hakea työpaikkaa.

  • Olen ollut aikaisemmin asiakaspalvelutyössä, mutta en leirintäalueella. Asiakkaana leirintäalueella olen ollut aikaisemmin, joten ihan outo asia leirintäaluetoiminta ei ollut, Bettina muistelee.

Työntekijänä pääsee paljon syvemmälle leirintäalueen toimintaa ja arkea kuin asiakkaana tai vieraana. Työ on yllättänyt Bettinan positiivisesti monipuolisuudellaan.  Jokainen päivä on sisältänyt erilaisia tehtäviä, samanlaisia päiviä ei ole ollut.

  • Olen tykännyt olla leirintäalueen asiakaspalvelutyössä. Työn monipuolisuus on ollut kivaa, toteaa Bettina iloisesti.

Bettinan on yllättänyt asiakkaiden positiivisuus, avoimuus, kiireettömyys ja keskusteluhalukkuus. Aikaisemmassa asiakaspalvelutyössä asiakkaiden kanssa ei ole ollut aikaa eivätkä asiakkaat ole halunneet jäädä juttelemaan. Alatalon toimistossa ovat asioineet erilaisissa leirintäalueeseen liittyvissä asioissa niin vieraat kuin kausipaikkalaisetkin. Bettina ei ole huomannut, että kanssakäymisessä vieraiden tai kausipaikkalaisten välillä olisi eroa. Kohtaamiset sujuvat samalla tavalla.

Erilaisia työpäiviä ja onnistuneita asiakaskohtaamisia

Heinäkuu on leirintäalueen vilkkain kuukausi. Kiireisinä päivinä aika on kulunut todella nopeasti. Sesongin aikaan toimistossa on ollut melkoista vilskettä.  Sesongin ulkopuolella on ollut myös hetkiä, jolloin ei ole ollut kiireettä ja asiakkaiden kanssa on ehtinyt juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia pitempäänkin.  Koko kesän aikana toimistossa ei ole tarvinnut istua ja pyöritellä peukaloitaan, aina on jotakin tehtävää. Kesävieraisiin on mahtunut melkoinen joukko matkaajia ympäri Euroopan ja englannin kielen taitoa on tarvittu työtehtävien suorittamisessa.

  • Myös ulkomaalaisten positiivisuus ja avoimuus on ollut todella kivaa ja yllättävää, kertoo Bettina.

Vaikka leirintäalueen asiakaspalvelutyö on ollut uutta Bettinalle, hän on saanut apua ja tukea työhönsä tarvitessaan. Kesäkaudella isännät ovat toimiston tukena ja apuna – samoin kuin toimisto on isäntien tukena ja apuna. Isäntien ja Bettinan yhteistyö on sujunut mallikkaasti.

  • Olen saanut vierailta, kausipaikkalaisilta ja isänniltä kiitosta avuliaisuudesta, ystävällisyydestä ja iloisuudesta, summaa Bettina iloisesti.

Kesän aikana alueella on kuulunut monta monituista kuulutusta, joissa iloinen ääni ohjaa alueella majoittuvia erilaisiin toimiin ja tapahtumiin. Alueelta saadun palautteen mukaan Bettina on ollut erityisen hyvä kuulutusten toteuttaja. Kuulutukset ovat olleet selkeitä, johdonmukaisia ja iloisia.

Kesätyössä tehtyjä havaintoja

Kun tuvassa olevat tiedustelivat, mitä tahtoisit kehittää tai mitä pitäisi keittää Alatalossa, Bettina pohtii asiaa hetken ja toteaa asioiden sujuvan Alatalossa hyvin. Hän toteaa, että hänen saamansa asiakaspalaute Alatalosta on hyvää.

  • Vieraiden joukosta näyttäisi uupuvan 16-22-vuotiaat. Kesällä alueella on paljon lapsiperheitä, mutta nuoret puuttuvat. Heille pitäisi kohdentaa telttailu ja riippumatto-juttuja, pohtii Bettina kuitenkin.

Keskustelussa nousee esille, että nuoria ja nuoria aikuisia ei tavoita nettisivujen tai Facebookin kautta, He käyttävät enemmän Instragramia ja TikTok-palvelua. Lapsiperheitä alueelle vetävät maksuttomat ja hyvät leikkipaikat sekä leikkivälineet. Näistä toimistoon tulee myös kiitosta. Aikuiset-matkaajat taas ovat kiinnittäneet huomiota alueen ja huoltorakennukset siisteyteen, toimiviin tiloihin ja paikkoihin. Esille ovat nousseet myös Telttakahvion ja karaoken tärkeys vieraiden joukossa.

  • Täällä on ollut kiva olla töissä, olen tykännyt, toteaa Bettina.

Bettina tiivistää, että kesätyön konkreettinen oppi on kuuntelemisen ja kohtaamisen tärkeys. Nämä ovat varmasti asioita, joihin meidän kaikkien on syytä kiinnittää huomiota karavaanihengen mukaisesti.


INFOLAATIKKO

Kesällä 2024 SFC Alatalo-leirintäalueen toimistossa on ollut kaksi kesätyöntekijä ajalla 1.6. – 31.8.2024, jolloin toimisto on ollut auki joka päivä klo 9-20.

Tapahtumaviikonloppuja 1.6. – 31.8.2024 jaksolla ovat olleet juhannus, Lasten viikonloppu ja Härkäjuhla. Karaokeillat perjantaisin. Saunat joka päivä klo 18-21 naisille ja miehille. Aktiivinen Telttakahvio-toiminta heinäkuun aikana.

Ajanjaksolla 1.6-30.8.2024 Alatalossa on ollut vaunuvuorokausia 3769, henkilövuorokausia 9729.

Teksti ja valokuva: Mervi Valta

ALATALON TUVAN KIIKKUTUOLIVIERAS 22.7.2024 – LIITTOHALLITUKSEN JÄSEN IRMELI VALVE

Karavaanielämä tuo joka päivä eteen jotakin uutta, kuten Irmeli Valveelle kiikkutuoliin istumisen. Astellessaan tupaan hän kertoi, ettei ole koskaan ennen istunut kiikkutuolissa. Ennen kuin tupaan tuli muita kerroin lyhyesti, että tupa ja kiikkutuoli- yhdistelmän tarkoitus on luoda puitteet mukavalle ja lupsakalle rupattelulle savolaisessa hengessä.

Irmelin polku aktiivisena leirintämatkailijana on kulkenut saman suuntaisesti kuin monen muun karavaanarin. Ensin on telttailu ja retkeilty vanhempien kanssa, sitten lasten kanssa ja viimein harrastus on vienyt mukanaan yhä aktiivisempaan liikkumiseen ja matkailuun eli matkailuajoneuvon hankintaan.

  • Ostin ensimmäisen ”matkakopin” 2000-luvun alussa. Vähän harmittaa, kun lapset ehtivät kasvaa aikuiseksi ennen kuin hankin matkailuauton, Irmeli kertoo.

Vaikuttajana liitossa

Irmeli on kiertänyt sekä Suomea että Eurooppaa aktiivisesti. He kulkevat ja kiertävät paljon. Hän on ollut aktiivinen SF-Caravan Matkailuautoilijat ry:ssä, jonka perustajajäsen hän on ja jossa hän on toiminut kahdeksan vuotta puheenjohtaja sekä hoitanut muun muassa taloudenhoitajan ja sihteerin tehtäviä.

  • Minut valittiin toukokuussa 2024 toiselle kaudelle SF-Caravan ry:n liittohallitukseen. Olen ollut aina aktiivinen ja halunnut vaikuttaa asioihin. Työelämässä olen ollut esihenkilönä, luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Aikaisemmin olen ollut mukana myös palokuntatoiminnassa,  kuvailee Irmeli aktiivisuuttaan ja haluaan vaikuttaa asioihin.

Liitossa tehdään töitä, vaikka kaikkea ei pystytä aina kuvailemaan ja tiedottamaan juuri tapahtumahetkellä. Liitto ja liiton luottamushenkilöt tekevät töitä kaikkien jäsenyhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja hyväksi. Leirintämatkailun edistäminen on yksi liiton tehtävistä. Vastuullisuus on myös noussut yhä isompaan rooliin, varsinkin nuorempien leirintämatkailijoiden joukossa.

  • Leirintämatkailuun tulee uusia suuntauksia ja tapoja sekä leiriytyä että matkailla, toteaa Irmeli.

Telttailu on taas kasvattanut suosiotaan ja on yhä erilaisempia ajoneuvoja, joilla matkaillaan. Liiton tehtävä on kehittää leirintamatkailijoiden yhteistoimintaa.

  • Liitossa on paljon erilaisia työryhmiä. Jokaisella liittohallituksen jäsenellä on oma vastuualueensa, jolla toimii. Minä vedän edunvalvonta työryhmää, kertoo Irmeli.

Liitto toimii yhdistysten ja leirintämatkailijoiden hyväksi

Liitossa tehdään erilaista kehittämis- ja neuvontatyötä yhdistysten toiminnan mahdollistamiseksi sekä karavaani alueiden toiminnan tukemiseksi. Liitto tekee myös vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Viimeisin lausunto on annettu kesäkuussa 2024 autoverotuen poistamissuunnitelmista. Liitto vaikuttaa siis valtakunnantasolla ja yhdistysten vaikuttamistyö suuntautuu seutu- ja kuntatasolle.

  • Monella yhdistyksellä on upeat leirintämatkailualueet, mutta yhdistykset eivät vielä aktiivisesti tiedota ja markkinoi alueiden ympäristössä olevista palveluista tai aktiviteeteista. Kuitenkin alueen lähellä olevat palvelut ja aktiviteetit ovat kiertäville matkailijoille todella tärkeitä asioita, pohtii Irmeli.  

Leirintämatkailussa on voimaa

Liiton jäsenjärjestöihin kuuluu yli 60 000 jäsentä. Jos kaikki jäsenet lähtisivät liikkeelle yhtä aikaa, yhdistysten leirintäalueet eivät pystyisi tarjoamaan heille kaikille paikkoja. On siis tärkeää, että leirintämatkailuun liittyviä palveluja saa muualtakin kuin yhdistysten alueilta.

  • Kiuruvesi on ollut todella aktiivinen leirintämatkailijoiden palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa, toteaa Irmeli henkilökohtaisen kokemuksen pohjalta.

On kuitenkin monia kaupunkeja, kuten Kuopio, jolla ei ole osoittaa matkailuajoneuvoille parkkia kaupungilla liikkumisen ajaksi. Varkaudessa on osoitettuja paikkoja, mutta niiden tiedot löytyvät vain kaupungin nettisivuilta erikseen etsittyinä.

  • Kaupungit ja kunnat eivät vielä hahmota kunnolla, millainen kuluttajapotentiaali leirintämatkailijoissa on, Irmeli miettii.

Irmelin mielestä karavaanitoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten hyvinvointia, mahdollistaa monipuolisen sosiaalisen kanssa käymisen uusissa paikoissa ja yhteisöissä. Kaiken kaikkiaan leirintämatkailu on hieno harrastus!


INFOLAATIKKO

SF-Caravan Matkailuautoilijat ry

https://www.matkailuautoilijat.fi/,perustettu vuonna 2007 ja yhdistys on SF-Caravan ry:n jäsenjärjestö

SF-Caravan ry:n liittohallitus vuonna 2024: Olli Rusi, puheenjohtaja; Harri Järveläinen, varapuheenjohtaja; Aulis Nevalainen, varapuheenjohtaja; Juha Hartman, Esa Kankaristo, Marko Ketvel, Jarmo Kivinen, Pirjo Kuisma ja Irmeli Valve. Liittohallituksen tiedot löytyvät SF-Caravan ry nettisivuilta kohdasta Liittohallitus.

Teksti ja valokuva: Mervi Valta

Alatalon tuvassa tapahtuu – kiikkutuolivieras Jaakko Raja-aho 15.7.2024

Kello on hieman vaille ja kiiruhdan Alatalon tupaan, jotta ehtisin sisälle ennen kiikkutuolivierasta. Avaan tuvan oven ja pöydän ääressä istuu ihminen lukemassa päivän lehteä – siinähän päivän kiikkutuolivieras onkin ajoissa paikalla ja kaikessa rauhassa, kuten tuvassa kuulukin olla. Tervehdin Jaakko Raja-ahoa ja pyydän häntä siirtymään kiikkutuoliin. Jaakkoa tuli tapaamaan kaikkiaan 10 henkilöä, joukossa vieraita ja kausipaikkalaisia.

Alatalon kausipaikka on Jaakon ihan eka ensimmäinen kausipaikka ja paikalla hän on ollut jo yhden kuukauden. Asiat ja ihmiset alueella ovat uusia.

  • Alue on fantastinen ja hieno paikka. Asumme lähellä, mutta olemme olleet kuukauden täällä ja käyneet vain muutaman kerran kotona. Kotona on käyty lähinnä silloin, kun olemme halunneet esitellä kotiamme vieraille, kertoo Jaakko.

Raja-ahot ovat paluumuuttajia ja muutto on tapahtunut juuri. He ovat olleet koko työelämäaikansa töissä Ruotsissa. Kun he muuttivat Suomen Savoon, heillä ei ollut asuntoautolle paikkaa. Kartoittaessaan ratkaisuvaihtoehtoja he päättyivät siihen, että kysyvät paikkaa Alatalosta.

  • Kysyimme asuntoautolle paikkaa ja saimme sen, toteaa Jaakko hymyillen.

Kuopio valikoitui paluumuuttajien kotikaupungiksi, koska Jaakon vaimo on lähtöisin Kuopiosta. Jaakko on itse ponnistanut maailmalle Pohjanmaalta.

  • Olen Kurikasta ja minulla on ”kropsu evähnä””, tokaisee Jaakko.

Kun kysyttiin, oliko paluumuutto haikeaa tai vaikeaa, koska ystävät ja kaverit jäävät Ruotsiin.

  • Vaimolla on täällä sukulaisia ja olemalla itse avoin, saa kavereita, vastaa Jaakko.

Jaakko onkin ottanut kuuluvan  roolin Alatalon toiminnassa, hän on jo nyt yksi karaokeiltojen vetäjistä. Lisäksi hän järjesti Juhannuksena ekstemporee terassitanssit haitaria soittavan kaverinsa kanssa. Musiikki on tärkeä harrastus ja hän voisi tehdä keikkoja, jos löytyy lavatanssimusiikin soittaja kaveriksi. Jaakko itse laulaa.

Karavaanareita Raja-ahot ovat olleet vuodesta 2010 lähtien. Ruotsissa heillä ei ollut kausipaikkaa asuntoautolle, he kiersivät ystävien ja kavereiden kanssa eri alueilla.

  • Esimerkksi matkasimme kerran Storforseniin 7 matkailuajoneuvon jonossa, muistelee Jaakko.

Suomen ja Ruotsin karavaanitoiminnan erona hän nostaa esille, että Ruotsissa ei enää tervehditä toisia karavaanareita samalla tavalla kuin ennen tai Suomessa vielä. Ruotsin tielaitosta kuitenkin pitää parempia ja paremmin varusteltuja parkkialueita karavaanareille kuin Suomen vastaavat parkkialueet ovat. Ruotsin parkkialueista löytyy myös kattava kartta-aplikaatio.

  • Kun reissasimme Ruotsissa, käytimme paljon matkaparkkeja. Niitä löytyy Ruotsissa paljon tiheämmin kuin Suomen vastaavia, kertoo Jaakko.

Ruotsin Caravan Club on perustettu vuonna 1958, Suomen SF Caravan Liitto ry vuonna 1964. Ruotsissa karavaanitoiminta on alkanut hiukan aikaisemmin kuin Suomessa. Ruotsin karavaani clubin tunnus on etana, jolla on kotelo selässä. Jaakko pohtii, että tunnus kuvaa kulkemista oman kodin kanssa.

  • ”No niin karavaanarit” -ryhmä oli Ruotsissa  suomalaisten karavaanareiden oma porukka, jonka toiminnassa olen ollut aktiivista mukana, toteaa Jaakko.

Suomi-seuroilla on suuri merkitys Ruotsissa asuville suomenkielisille. Seuratoiminta tukee ja välittää tietoa sekö tekee vaikuttamistyötä suomenkielisten ihmisten palveluiden ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan kotiutumisen tukemiseksi.

  • Ruotsissa leirintäalueiden turvallisuusohjeita ja -säännöt ovat samankaltaisia kuin Suomessa, Jaakko kuvailee.

Parasta karavaanielämässä ja -toiminnassa ovat Jaakon mielestä vapaus ja mahdollisuus olla tekemisissä toisten karavaanihenkisten ihmisten kanssa. Unohtamatta, että matkan varrelta saa uusia kavereita ja ystäviä! Harrastus yhdisää.


INFOLAATIKKO

  • Suomen karavaani liitto, SF-Caravan ry on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoitus on edistää matkailuajoneuvon harrastamisen edellytyksiä. 
  • Ruotsin karavaani liitto on nimeltään Caravan Club on Sweden
  • Storforsen on Ruotsissa oleva Pohjoismaiden suurin valjastamaton koski

Teksti ja kuva; Mervi Valta

ALATALON TUVASSA TAPAHTUU –
VELI AHTIAINEN KIIKKUTUOLIVIERAS 8.7.2024

Perinteikkään Alatalon tuvan kiikkutuoli sai arvoisensa vieraan, kun kunniapuheenjohtaja Veli Ahtiainen istahti kiikkutuoliin 8.7.2024. Paikalla oli muutamia alueen vieraita, joita kiinnosti kovasti Alatalon historia ja tapahtumat, joiden myötä alueesta on kehittynyt toiminnallisesti vilkas ja rakenteellisesti hieno alue.

Leirintäalueen etsintää

Sf-Caravan Kuopion Seutu ry oli pitkään etsinyt itselleen omaa aluetta pienemmällä ja suuremmalla porukalla, Veli toteaa

Yhdistys rakensi ennen Alataloa Joroisten Jokirannan rantasaunan ja toimisto rakennuksen , mutta yhdistys etsi silti omaa aluetta lähempää Kuopiota. Puheenjohtaja ja yhdistyksen väki oli käynyt katsomassa useampaa paikkaa, mutta kaikki katsotut paikat hylättiin korkean hinnan tai varustelun puutteiden vuoksi. Paikkaa etsittiin muutaman vuoden ajan.

  • Suojeltu pappilakin olisi ollut kaupan, muttei yhdistyksen varat siihen olisi riittäneet. Eräs paikka olisi ollut kanavan rannalla, mutta alue olisi pitänyt aidata ympäröivän suojelualueen vuoksi. Kuopion eteläpuolelta katseltiin myös seurakunnan leirikeskusta, Veli muistelee.

Vinkki Alatalosta

Yhdistys kuuli, että Kuopion Evankelis-luterilainen seurakunta olisi valmis vuokraamaan Alatalon leirikeskuksen. Puheenjohtaja Ahtiainen ryhtyi selvittelemään asiaa. Ihan läpihuutojuttu alueen vuokraaminen ei ollut. Asiasta neuvoteltiin ja lopulta vuokrasopimus solmittiin vuonna 1994.

  • Alatalossa oli tuolloin vesi- ja sähköliittymä, päärakennus, Tipula, aitta, ulko-WC ja rantasauna, Veli toteaa.

Paikan käyttöönotto alkoi siivouksella. Kaikkien rakennusten sisätilat olivat täynnä roinaa ja tavaraa, jota yhdistys ei voinut hyödyntää. Leirikeskusta oli käytetty muun muassa rippikoululeirien järjestämiseen ja päärakennuksessa oli paljon kerrossänkyjä, joille seurakunta ei pystynyt osoittamaan varastotilaa. Sängyt varastointiin päärakennuksen yläkertaan. Aikanaan sängyt saivat seurakunnan toimesta uuden käyttökohteen eikä yhdistyksen tarvinnut hävittää niitä.

  • Pihat olivat nurmettuneet. Rantasauna piti siivota lasinsiruista ja metalliromusta ennen kuin kiuasta päästiin kokeilemaan. Saunoimme kengät jalassa. Kiuaskin kesti vain yhden lämmityskerran, Veli naurahtaa.

Alatalon viereiset pellot ovat maatalouskäytössä ja alueen laajennus edellyttäisi peltojen ostoa. Tähän asti naapurit eivät ole olleet halukkaita myymään lisämaata.

  • Yhdistys osti alueen vuonna 1999. Alue on ollut alusta asti saman kokoinen, noin 4 hehtaarin alue, Veli kertoo.

Vuosikymmenten mittainen työ alkoi

Vaikka Alatalossa oli sähköliittymä, on yhdistys rakentanut sähköjakeluverkon vaunupaikoille. Ensin sähköjohdot olivat ilmajohtoja. Ensimmäinen WC-tila sijaitsi yläpihan huoltorakennuksen tilalla. Ulko-WCssä oli koppi erikseen miehille ja naisille. Yläpihan huoltorakennus rakennettiin vuoden 2000-alussa. Alkuvaiheessa saunan vesi otettiin järvestä ja likavedet johdettiin likakaivoihin, jotka tyhjennettiin imuautoilla.

  • Leirintäluvan saaminenkin oli työlästä. Kaupunki oli tiukka luvan kanssa, koska lähelle leirintäaluetta oli suunniteltu vedenottamo, Veli toteaa.

Rakennuksista ei ollut piirustuksia tai suunnitelmia, joten puheenjohtaja Ahtiainen mittasi ja piirsi rakennuksista kuvat lupahakemusta varten. Neuvottelujen ja yhteistyön kautta yhdistys on saanut sekä alueen että luvat toiminnan toteuttamiseen alueella.


INFOLAATIKKO

Alueen tarkoitus on tuottaa leirintämatkalijoille leirintäalue- ja huoltotilapalveluja

Vuonna 1994                

    • Solmittu vuokrasopimus Alatalon alueesta yhdistyksen ja Kuopion evankelis-luterilaisen seurakunnan välillä

Vuonna 1999

    • yhdistys osti Alatalon alueen

Vuonna 2006

    • yläpihan huoltorakennus valmistui
    • rantaan rakennettiin lisää vieraspaikkoja

Vuonna 2007

    • rantasaunan täydellinen sisäremontti

Vuonna 2008

    • kunnostettu 12 vaunupaikkaa ja asennettu salaojaputkistoa

Vuonna 2022

    • valmistui uusi alapihan huoltorakennus, jossa on kaksi saunaa, rantaterassi, naisten, miesten ja INVA-WC suihkutilalla, kaksi suihkuhuonetta, keittiö ja kemsantyhjennys.
    • rakennettiin rannan uusimmat vieraspaikat

Valokuva ja teksti: Mervi Valta

KIIKKUTUOLIVIERAS TIIA PAKARINEN

SF-Caravan Kuopion Seutu ry:n varapuheenjohtaja Tiia Pakarinen istahti Alaltalon tuvan kiikkutuoliin tiistaina 2.7.2024. Tuvassa oli myös kuusi haastelijaa, jotka olivat tulleet paikalle keskustelemaan ja kyselemään Tiian ajatuksia karavaanitoiminnasta.

Pitkäaikainen haave karavaanielämästä

  • Olen harrastanut retkeilyä ja telttailua paljon perheen kanssa ja haaveillut 20 vuotta karavaanielämästä, kertoi Tiia.

Viisi vuotta sitten haave konkretisoitui, kun hän osti ensimmäisen asuntovaununsa. Tavaroiden haku pohjoisesta Pohjois-Savoon edellytti jonkinmoisen vetämiseen soveltuvan kulkuneuvon hankintaa. Koska asuntovaunusta oli haaveiltu jo pitkään, päädyttiin peräkärryn oston sijasta ostamaan asuntovaunu. Yhdistykseen liittymislahjana saadun Alatalon tutustumiskäynnin jälkeen kypsyi ajatus kausipaikan hankinnasta.

Ensin minulla oli talvikausipaikka ja sen jälkeen päädyin kausipaikkaan, muistelee Tiia.

Kausipaikan myötä yhdistyksen hallitukseen

Tiia valittiin yhdistyksen hallitukseen keväällä 2023. Hänestä tuli hallituksen varapuheenjohtaja. Yhdistystoiminta ja sen hallinto ovat Tiialle tuttuja, koska myös hänen työnantajansa on yhdistys.

  • Alussa meni aikaa kuulostelemiseen ja tutustumiseen, koska jokainen yhdistys on kuitenkin erilainen. Lisäksi työrooli on eri asia kuin harrastuksen kautta saatu luottamustoimi, pohtii Tiia.

Työn, perheen, harrastuksen ja opintojen yhteensovittaminen ovat vaatineet välillä suunnittelua ja yhteensovittamista. Kuitenkin sekä työ että harrastus tuovat uusia näkökulmia ja auttavat näkemään asioita eri puolilta.

Yhdessä tekeminen on tärkeää

  • Avoimuus, yhdessä tekeminen ja talkootoimintahengen vahvistaminen ovat minulle tärkeitä asioita, summaa Tiia.

Karavaanitoiminnan kehittämistarpeina Tiia nostaa esille toimintatapojen ja hallinnon nykyaikaistamisen, ympäristövastuullisuuden vahvistamisen, turvallisuuden ylläpidon ja viestinnän kehittämisen. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta, joita pitää olla mukana kehittämässä liitto-, yhdistys- ja karavaanialuetasolla. Konkreettisina esimerkkeinä Tiia nostaa esille sähköisten infotaulujen käyttöönottamisen selvittämisen sekä WiFi -verkon vahvistamisen ulkomaalaisten vieraiden toiveesta. Yhdistyksen toiminnan tulisi tavoittaa myös jäsenet, jotka eivät ole kausipaikkalaisia. Viestinnän ja tiedottamisen uusien kanavien ja tapojen käyttöönotto on ajankohtaista, koska Reissaaja-lehti ei enää ilmesty painettuna versiona.

Kausipaikkalaisten ja vieraiden yhteiselämä Alatalossa

  • Vieraat ovat alueen rikkaus ja suola, mutta kausipaikkalaiset ovat Alatalon sydän, toteaa Tiia.

Alatalo on hieno ja vireä paikka, jota on helppo esitellä vieraille. Kausipaikkalaisten hyvinvointi heijastuu vieraisiin ystävällisyytenä ihmisiä kohtaan ja ylpeytenä alueesta. Runsas kausipaikkalaisten määrä turvaa myös alueen hyvän kunnon ja siisteyden.

Karavaanitoiminnan tulevaisuus, kuten tulevaisuus yleensäkin, on lapsissa ja nuorissa. Toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida kaiken ikäiset. Tällä hetkellä Alatalossa on hyvin aktiviteetteja lapsille, mutta teini-ikäisten aktiviteetit ovat vähäisempiä. Tähän tulisi kiinnittää myös huomiota.

Tulevaisuudessa tulisi miettiä, millaista toimintaa Alatalon alueella tehdään majoitustoiminnan lisäksi ja miten mahdollisimman moni yhdistyksen jäsen saataisiin mukaan toimintaan.

Teksti ja valokuva: Mervi Valta