Alatalon tuvassa tapahtuu – kiikkutuolivieras Jaakko Raja-aho 15.7.2024
Kello on hieman vaille ja kiiruhdan Alatalon tupaan, jotta ehtisin sisälle ennen kiikkutuolivierasta. Avaan tuvan oven ja pöydän ääressä istuu ihminen lukemassa päivän lehteä – siinähän päivän kiikkutuolivieras onkin ajoissa paikalla ja kaikessa rauhassa, kuten tuvassa kuulukin olla. Tervehdin Jaakko Raja-ahoa ja pyydän häntä siirtymään kiikkutuoliin. Jaakkoa tuli tapaamaan kaikkiaan 10 henkilöä, joukossa vieraita ja kausipaikkalaisia.
Alatalon kausipaikka on Jaakon ihan eka ensimmäinen kausipaikka ja paikalla hän on ollut jo yhden kuukauden. Asiat ja ihmiset alueella ovat uusia.
- Alue on fantastinen ja hieno paikka. Asumme lähellä, mutta olemme olleet kuukauden täällä ja käyneet vain muutaman kerran kotona. Kotona on käyty lähinnä silloin, kun olemme halunneet esitellä kotiamme vieraille, kertoo Jaakko.
Raja-ahot ovat paluumuuttajia ja muutto on tapahtunut juuri. He ovat olleet koko työelämäaikansa töissä Ruotsissa. Kun he muuttivat Suomen Savoon, heillä ei ollut asuntoautolle paikkaa. Kartoittaessaan ratkaisuvaihtoehtoja he päättyivät siihen, että kysyvät paikkaa Alatalosta.
- Kysyimme asuntoautolle paikkaa ja saimme sen, toteaa Jaakko hymyillen.
Kuopio valikoitui paluumuuttajien kotikaupungiksi, koska Jaakon vaimo on lähtöisin Kuopiosta. Jaakko on itse ponnistanut maailmalle Pohjanmaalta.
- Olen Kurikasta ja minulla on ”kropsu evähnä””, tokaisee Jaakko.
Kun kysyttiin, oliko paluumuutto haikeaa tai vaikeaa, koska ystävät ja kaverit jäävät Ruotsiin.
- Vaimolla on täällä sukulaisia ja olemalla itse avoin, saa kavereita, vastaa Jaakko.
Jaakko onkin ottanut kuuluvan roolin Alatalon toiminnassa, hän on jo nyt yksi karaokeiltojen vetäjistä. Lisäksi hän järjesti Juhannuksena ekstemporee terassitanssit haitaria soittavan kaverinsa kanssa. Musiikki on tärkeä harrastus ja hän voisi tehdä keikkoja, jos löytyy lavatanssimusiikin soittaja kaveriksi. Jaakko itse laulaa.
Karavaanareita Raja-ahot ovat olleet vuodesta 2010 lähtien. Ruotsissa heillä ei ollut kausipaikkaa asuntoautolle, he kiersivät ystävien ja kavereiden kanssa eri alueilla.
- Esimerkksi matkasimme kerran Storforseniin 7 matkailuajoneuvon jonossa, muistelee Jaakko.
Suomen ja Ruotsin karavaanitoiminnan erona hän nostaa esille, että Ruotsissa ei enää tervehditä toisia karavaanareita samalla tavalla kuin ennen tai Suomessa vielä. Ruotsin tielaitosta kuitenkin pitää parempia ja paremmin varusteltuja parkkialueita karavaanareille kuin Suomen vastaavat parkkialueet ovat. Ruotsin parkkialueista löytyy myös kattava kartta-aplikaatio.
- Kun reissasimme Ruotsissa, käytimme paljon matkaparkkeja. Niitä löytyy Ruotsissa paljon tiheämmin kuin Suomen vastaavia, kertoo Jaakko.
Ruotsin Caravan Club on perustettu vuonna 1958, Suomen SF Caravan Liitto ry vuonna 1964. Ruotsissa karavaanitoiminta on alkanut hiukan aikaisemmin kuin Suomessa. Ruotsin karavaani clubin tunnus on etana, jolla on kotelo selässä. Jaakko pohtii, että tunnus kuvaa kulkemista oman kodin kanssa.
- ”No niin karavaanarit” -ryhmä oli Ruotsissa suomalaisten karavaanareiden oma porukka, jonka toiminnassa olen ollut aktiivista mukana, toteaa Jaakko.
Suomi-seuroilla on suuri merkitys Ruotsissa asuville suomenkielisille. Seuratoiminta tukee ja välittää tietoa sekö tekee vaikuttamistyötä suomenkielisten ihmisten palveluiden ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan kotiutumisen tukemiseksi.
- Ruotsissa leirintäalueiden turvallisuusohjeita ja -säännöt ovat samankaltaisia kuin Suomessa, Jaakko kuvailee.
Parasta karavaanielämässä ja -toiminnassa ovat Jaakon mielestä vapaus ja mahdollisuus olla tekemisissä toisten karavaanihenkisten ihmisten kanssa. Unohtamatta, että matkan varrelta saa uusia kavereita ja ystäviä! Harrastus yhdistää.
INFOLAATIKKO
- Suomen karavaani liitto, SF-Caravan ry on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoitus on edistää matkailuajoneuvon harrastamisen edellytyksiä.
- Ruotsin karavaani liitto on nimeltään Caravan Club on Sweden
- Storforsen on Ruotsissa oleva Pohjoismaiden suurin valjastamaton koski
Teksti ja kuva; Mervi Valta